tiistai 1. tammikuuta 2013

Askartelukerho

Joo, joskus käy niin, että kaikki ei menekään ihan putkeen esimerkiksi monojen hankinnassa tai oikeastaan niiden sisäkengissä. Kävi nimittäin niin, että viime talvena #1 osti viime talvena uudet bootsit ja kaikista myyjien puheista ja muokkauksista huolimatta sisäkenkä ei vaan sitten venynytkään ylimääräistä senttiä ja isovarpaiden kynnethän siitä menee kippuralle. Pahimmalta vältyttiin ja luut pysyi nahoissaan, mutta pientä modausta se vaati reisun päällä.

 
Toisellakin jäsenellä (takana) oli samansuuntaisia ongelmia... 

Ja osittain liian pienten sisäkenkien (ja monoon rutatun merinovillapuntin) takia ekana laskupäivänä aukesi sääret kyläänlaskussa. Kipu oli ihan kohtuullinen seuraavina päivinä. Ratkaisuja mietittiin ja löydettiinkin. Ensin apteekissa sanojen: "Don't worry, We see that almost every day" -jälkeen olin toiveikas että laskut jatkuu sittenkin. Paksut haavalaput päällekkäin ja keskelle haavan kokoinen reikä. Näin paine siirtyy haavan kohdalta pois muun säären alueelle ja homma jatkuu! Toki tulehtunut haava kipuilee melko isollakin alueella, mutta pientähän tuo nyt on.

Seuraavien päivien aikana urheilukaupoista löydettiinkin oikea ratkaisu eliminoimaan ongelman. Silikonilaput sääreen ja monot jalkaan!



Reisun päällä modasin sisäkengän siten, että kengän kärjet saksilla halki ja päälle tennissukan kärki ja pakkausteippiä puolirullaa. Vähän se naurua herätti porukassa, mutta toimi kyllä ihan oletetulla tavalla ja varpaisiin saatiin lisää tilaa. Kylmähän se vähän voi olla, mutta pääasia on, että halkion kautta ei kosteus pääse etenemään kengän sisään. Matkan jälkeen tuunasin kenkiä uudestaan ja tein "koevedoksen" kondenssitiiviillä teipillä. Ko. teippiä käytetään mm. kylmäputkistojen eristyksien saumoissa jne. Koevedokset testattiin ylläksellä -15°C:een pakkasessa ja hyvin toimi. Tälle kaudelle tuunasin vähän lisää.

Tässä pieni selonteko asiasta kuvineen, jos nyt jollain on vastaavia ongelmia.


Pitkittäisviilto kärkeen ja kärki halki.
Solukumiteippi ja solukumiliimaa.
Liimat paikoilleen ja pieni puristus kärkeen, jotta kärki aukeaa ja teippi paikalleen.
Jos monossa on riittävästi tilaa, voi tohon päälle liimata toisenkin lapun.
Pitää sitten lämmön paremmin.

Tältä se sit näyttää.
Ja tanssikenkä on valmis kun sen viimeistelee vielä sähkärin teipillä!

Eli jos sisämono puristaa ja varpaankynnet ei hommaa kestä, niin ei muuta kuin askartelemaan. Uusien monojen modaajille tiedoksi, että takuut tietenkin monoista lähtee kun niitä alkaa saksimaan. Toi kannattaa oikeasti teipata, ettei solukumi repeä. Aika näyttää, kuinka viritys kestää. Tosin varteenotettava vaihtoehto on myös hankkia omiin kinttuihin teetetyt sisäkengät esim. St Antonin laadukkaista urheilukaupoista ja saattaa olla, että kaupat tulee kaikesta huolimatta...

#1
 

Uusi vuosi, uudet kujeet!

Vuosi vaihtui ja on aika alkaa hehkuttaa tulevaa! Kuumotusta on jonkin verran ollut jo ilmassa sähköposteista päätellen ja syystäkin. Nimittäin kävi niin, että viime talvena matkalla Söldeniin, Saksalainen suharimme ajoi ystävällisesti pois moottoritieltä ja teki pienen ketunlenkin Arlbergin laakson kautta ruuhkat välttääksemme. Ajettiin sitten St Antonin kylän läpi ja Transportterissa alkoi jo osalla kyyneleet valumaan kun ei pysähdyttykään vaan päästeltiin tylysti läpi kylän muka kohti parempaa... Yksi on varma, tänä vuonna ei ohi ajeta! Ei sitten metriäkään...

Siis matkakohteeksi on jo toistamiseen KAST:n historiassa valikoitunut St Anton. Miksi sitten toisen kerran samaan mestaan? Onko rinteet hyviä? No ei ole. Onko keskus ruuhkaton ja rauhallinen? Ei tasan oo. Onko kylä halpa? Ei ole sitten alkuukaan. Ei sitä vaan pystykään järjellä selittämään, ne vaan tietää jotka ovat käyneet. Muutamana hyvänä asiana voidaan toki mainita lumivarmuus, melkein rajattomat offarit ja yhden pienen rinneravintolan, Mooserwirtin, vieraanvaraisuus, mutta näillä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa miksi sinne suunnataan. EIPÄ!

Kuukauden päivät saa vielä odottaa, että homma alkaa konkretisoitumaan. Sillä välin voi vaikka muistella vanhoja viime talvelta "trailerin" merkeissä. Laatu on huono, pikkuruudusta katsottavaa. Koko 12min. pätkän saa #1:ltä muistitikulle. Siinä on hyvä kuvanlaatu.


 
 

Hevosmiehiä on kiittäminen tämän vuoden kassinvenyttämisestä! Hyvästi homeloukut ja kellarikaksiot! Tervetuloa 125m2 penthouse isolla parvekkeella, kolmella vessalla, kolmella makuuhuoneella sekä luksuurisella keittiöllä ja olohuoneella kylän keskustasta ja päähissiasemien välittömästä läheisyydestä. Kyllä kelpaa! Sieluni silmin voin jo nähdä yhden jäsenistämme hörppimässä shampanjaa kylpytakki päällä parvekkeella... Ei helvetti. Pysytään tutkalla!
 
#1