Aamupalan jälkeen suuntasimme kohti Giggijochin ala-asemaa saadaksemme hissiliput. Jälkiviisaana voi todeta, että hissiliput kannattaa hakea jostain muualta kuin päähissiaseman luota. Lippujen jonotuksen jälkeen ei tehnyt mieli jonottaa gondolihissin arviolta puolen tunnin mittaista jonoa.
Koska Kassiauki Ski Teamin muutama jäsen on käynyt ennenkin Söldenissä, nokkelina poikina kävelimme viereiselle yhden hengen tuolihissille. Tämä eksoottinen hissi nostaa laskijan Hochsöldeniin. Yksi erikoisimmista hissinousuista muuten: Sukset ja sauvat sylissä, hissistä pois nousu juosten...
Auringon kirkas paiste sekä maisemat veti miehet hiljaiseksi tällä meditointiin verrattavalla hissinousulla... No, sukset jalkaan ja tutkimaan rinteitä. Pieni kylmyys, ehkä reilu 10 pakkasastetta, ei haitannut kun keräsimme reissun ensimmäiset maitohapot reisiin.
Ensimmäinen lasku suoritettu, joten ehkä aika jo hieman juhlia!!
Koko päivä perinteistä rinnelaskua, rinteet loistavassa kunnossa lumitilanteesta ja hyvistä pakkasista johtuen. Lopuksi rauhallinen afteri Marco´s -nimisessä "mutteribaarissa". Marcon mutteri oli kaikkein lähimpänä majoitustamme, joten kävelymatka kämpille jäi lyhyeksi.
Laskujen jälkeen rohkea ryhmä päätti lähteä tutustumaan euroopanmajavien (Castor fiber) patoamiin tekoaltaisiin, eli kylpylään. Majoituksen hintaan sisältyi vapaa pääsy Freizeit Arenalle, missä kävimme nopeasti saunassa ja kylpemässä. Olipa siellä oikein Finnish kelosaunakin... Se olikin ainoa mihin viitsi mennä, koska muissa saunoissa (sanarium, höyry- ja yrttisauna ym) lämpötila on noin 40 astetta. Germaanit istuivat pyyhkeidensä päällä kelosaunassa kuin kirkossa, eikä löylynheittomahdollisuutta tietenkään ole. Kiuaskin taisi olla koriste... Hiki tuli kuitenkin!
Mikäli Itävaltalaiseen saunakulttuuriin ei ole vielä tutustunut, kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa vaikkapa kyseinen areena. Suomalaiseen saunomiseen ja kylpemiseen nähden touhu on hieman... hmm.. no, ainakin erilaista!
Illasta menimme syömään johonkin pihviravintolaan. Valtaosa meni tarjoilijan koukkuun ja otti T-luu pihvin. Kysyttäessä minkä kokoinen se on, vastaukseksi saimme että se saattaa vaihdella aika paljon, siinä voi olla rasvaa ym... Ja niinhän siinä kävi, että saimme laadultaan hyvin vaihtelevia T-luita! Osalla ruokailu oli jänteiden pureskelua ja osalla pihvi oli hyvä. Kuitenkin suolalla ja pippurilla saimme korvattua vähän kehnompiakin lihanpaloja!
